Metsästysoikeus kiihdyttää kauppaa
Maan hankkiminen metsästysseuran alueelta on nykyään vaivaton ratkaisu metsästysharrastuksen aloittamiselle tai kehittämiselle.
Jukka Pusa
(Julkaistu ensimmäisen kerran 15.4.2019)
Hirvi ja valkohäntäpeura, tai -kauris kai virallisesti nykyään, vaikuttavat metsätilakauppaan. Hirvi valtakunnallisesti ja peura varsinkin lounaisessa Suomessa. Maanomistajalle kuuluvalla metsästysoikeudella on arvoa. Arvo ei realisoidu maanomistajalle vuosittain, vaikka oikeus yleensä onkin vuokrattu metsästysseuralle. Saatava vuokra on yleensä nimellinen tai sitä ei ole lainkaan. Toki useimmat seurat jakavat maanomistajille saalislihaa ja sitä pidän ainakin itse arvossa.
Metsästysoikeuden arvo tulee esiin metsätilaa myytäessä. Varsin tavallista on, että metsästysseuran jäsenyys on sidottu maanomistukseen tai ainakin paikkakunnalla asumiseen. Mikäli et asu hyvän riistakannan alueella olevan, houkuttelevan ja hyvin toimivan metsästysseuran alueella, on varmasti helpompaa ja pienemmän kynnyksen takana hankkia seuran alueelta metsää kuin muuttaa sinne.
Metsästys on harrastuksena voimissaan. Seurojen jäsenkunta on julkisen keskustelun perusteella kuitenkin ikääntyvää eikä nuoria saada välttämättä riittävästi mukaan. Toisaalta kaupungeissa asuu jo valtaosa väestöstä ja siellä on runsaasti hyvin toimeentulevaa väkeä, joka kaipaa luonnonläheistä harrastusta. Riista on luonnonmukaista, terveellistä ja monen lihantuotantoa vastustavankin mielestä hyväksyttyä ravintoa. Aivan huippulaatuista lihaa se joka tapauksessa on kaikkien ruokaharrastajien mielestä – ja meitähän on paljon.
Nykyisten käytäntöjen mukaan siis varminta ja selvintä on hankkia maata haluamansa seuran alueelta, kun haluaa aloittaa tai laajentaa metsästysharrastusta.
Yhtiömme toimii juuri peura-alueella. Kannat ovat kasvaneet valtaviksi ja metsästysmahdollisuuksia siis riittää. Esimerkkinä vaikkapa Punkalaitumen kunta tässä naapurissa. Vajaan 3000 asukkaan kunnassa ammutaan ainakin 1500 peuraa. Riittää siinä ulkopaikkakuntalaisillekin.
Metsästäjärekisterissä on noin 370 000 metsästäjän tiedot. Suomalaisista siis 6-7 % on metsästäjiä. Kaupungistumisen jatkuessa ja elintason edelleen kohotessa, toivottavasti kohotessa, metsästyksen voisi olettaa kiinnostavan entistä useampaa. Seurat saattavat jatkossa muuttaa jäseneksi otto -perusteitaan, mutta edelleen maanomistus on varmin tapa.
Yhä useammin on mahdollista ostaa tila, jossa on mukana myös asuinrakennus ja talousrakennuksia. Haja-asutusalueen asuinrakennusten kysyntä kiinteistömarkkinoilla on nykyisin vähäistä ja tämä on painanut hintatason houkuttelevan alhaiseksi. Silloin ollaankin hieman erilaisen harrastusmahdollisuuden äärellä. Kaupunkilaisperhe saa koko perheen vapaa-ajanviettopaikan. Kaupunkilaislapsille avautuu kokonaan uusi maailma viikonloppuihin ja loma-aikoihin. Eihän nykyaikainen perhe siellä kaikkea vapaa-aikaansa vietä, mutta kyllä se paljon uutta tuo elämään. Lapset oppivat maaseudun elämää ja sen merkityksen, ovat lähempänä ruoan tuotantoa ja hankintaa ja oppivat todennäköisesti itsekin arvostamaan maanläheisiä harrastuksia.
Perheellä on arvostettua, puhdasta riistaa syötäväksi ja samalla metsähehtaarit sitovat perheen hiilipäästöt. Toistaiseksi se tuo lähinnä puhtaampaa omatuntoa tiedostavalle kansalaiselle, mutta yllättävän piankin sillä saattaa olla myös ansaintamerkitystä.
Kuulostaako teoreettiselta ja markkinointipuheelta? Tällä peura-alueella toimivana olen tehnyt juuri tällaisia kauppoja ja tämän suuntaisia keskusteluja käynyt kiinnostuneiden kanssa. Alle tunnin ajomatkan päässä Suomen kakkoskeskus Tampereesta saattaa löytyä asuinkelpoinen talo ja vanha navettarakennus osana metsätilaa ja rakennuksille, tontille ja sähköliittymälle hinta saattaa liikkua 20 – 30 tuhannen euron tuntumassa. Suuressa osassa maata hinnat saattavat jäädä jopa lähes nimellisiksi.
Varsinkin taimikkovaltaisen metsätilan ostaja vahvoilla riista-alueilla voi tänä päivänä hyvinkin olla metsästäjä. Miksei myös hyväpuustoisen tilan, jossa on hyvin hakkuumahdollisuuksia, joilla rahoittaa osaltaan kauppaa.
Hirvi on perinteisesti metsän kuningasriistaa, joten se houkuttaa kautta maan. Vähätellä ei kannata myöskään pienriistan merkitystä. Sen jahdin parissa ehkä helpoimmin löytyy ykseys luontoon ja jahti itsessään muodostuu saalista tärkeämmäksi. Karhukin on nykyisin riistaeläin, erityisesti itäisessä Suomessa ja saattaa väikkyä monenkin metsästäjän mielessä.
Huomaatko – riista on osa metsätaloutta.