Näitä kaikkia metsänarvioinnin haasteita metsätilat.fi ketjun kiinteistökaupan ammattilaiset kohtaavat päivittäin työssään. Metsän arvoa tarvitaan moniin eri tarkoituksiin – kiinteistökaupasta verotukseen, perunkirjoituksesta lainan vakuusarvoa varten.

Metsäkiinteistön markkina-arvon määrityksessä lähtökohtana on yleensä sijainti sekä puuston ja maapohjan arvo. Mahdolliset talouskäyttöä rajoittavia tekijät huomioidaan arvoa alentavasti. Esimerkiksi jos metsälakikuviota tai kaavan maisematyölupa-aluetta ei voi käsitellä avohakkuulla, huomioidaan kyseisten metsikkökuvioiden puuston arvo alennettuna.

Uudempi tuttavuus metsän arvoon vaikuttava tekijänä ovat FSC-metsäsertifioinnin mukaiset HCV-alueet. Lyhenne viittaa englanninkielisiin sanoihin High Conservation Value, eli korkea suojeluarvo. Nämä on huomioitava yleensä myös PEFC-sertifioiduissa metsissä. Teollisuus puhuu FSC-kontrolloidusta puusta. Tapio Oy:n arvion mukaan HCV-alueiden osuus Suomen metsätalousmaasta on 1–2 prosenttia, kun kitu- ja joutomaat lasketaan mukaan.

FSC-standardin mukaan korkean suojeluarvon alue (HCV-alue) on laaja ja yhtenäinen kokonaisuus, joka muodostuu tietyistä elinympäristöistä. Tällaisia ovat esimerkiksi metsälakikohteet, luontoarvoiltaan erottuvat rantametsät sekä luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset kitu- ja joutomaat sekä suot. HCV-elinympäristöjä ovat myös runsaslahopuustoiset kangasmetsät. Kohteille on pinta-alaa ja yhtenäisyyttä koskevat raja-arvot, ja ne vaihtelevat etelärannikon 20 hehtaarista pohjoisen 100 hehtaariin. Suomessa puuta ostava teollisuus on teettänyt Tapio Oyllä HCV-kartat, joita käytetään kontrolloidun puun hankinnassa tarkistustyökaluna.

Kriteerit täyttävällä HCV-kohteella FSC:hen sitoutuneet puun ostajat edellyttävät, että metsien käsittelyn tulee ylläpitää tai jopa parantaa ominaisuuksia, joihin metsän suojeluarvo perustuu. Ääripäätä edustavat niin ikään FSC:n määrittämät IFL-alueet, joilta puun hankinta on FSC-kontrolloituna puuna kielletty. IFL-alueet (Intact Forest Landscape) sijoittuvat pääosin Pohjois-Suomeen, ja niitä on metsätalousalueilla vajaa 6 000 hehtaaria, vaikka ne pääosin sijoittuvatkin suojelualueille.

Osa HCV-alueista, kuten pienialaisena esiintyvät metsälakikohteet tai pienvesien suojavyöhykkeet ovat jo muutoinkin metsätalouden ulkopuolella tai vähintään rajoitetun käytön piirissä, ja niiden arvon määritykseen on vakiintuneet menettelyt. Sen sijaan osa HCV-alueista, kuten runsaslahopuustoiset kangasmetsät voivat periaatteessa olla metsätalouden ja puukaupan piirissä. Monia HCV-kohteita voi toki tarjota vapaaehtoiseen suojeluun esimerkiksi METSO-kohteena.

Mutta entä jos metsänomistajan tavoitteena ei olekaan HCV-kohteen suojelu, vaan sen metsätalouskäyttö? Tällöin HCV-alueita koskevat toimintaohjeet rajoittavat metsän käsittelyn ja hakkuiden keinovalikoimaa ainakin puukauppaa hierottaessa FSC:hen sitoutuneiden ostajien kanssa. Tämä voi tarkoittaa metsänomistajan näkökulmasta menetyksiä hakkuutuloissa paitsi nykyisen puuston osalta myös tulevilla kiertoajoilla. Tulevien kiertoaikojen puuttuminen laskennasta vaivaa muun muassa lunastus- ja suojelutapauksia. Vastaavasti tila-arviossa kyseisen kuvion puuston hakkuuarvoon tulisi tehdä korjaus alaspäin, mutta kuinka paljon? Se riippuu kohteesta.

Tällä hetkellä HCV-kohteiden haasteena on, ettei puukaupan käyntiin eikä metsätaloudellisen arvon määritykselle ei ole yhtenäisiä käytäntöjä. Tämä ei ole metsänomistajan oikeusturvan ja omaisuuden suojan näkökulmasta kestävää. Toki HCV-alueet eivät kosketa suurta osaa metsätiloista. Asiaa ei voi kuitenkaan vähätellä, sillä HCV-kohde on joka tapauksessa otettava huomioon metsän arvon määrityksessä ja sen merkitys voi olla hyvinkin suuri yksittäisen tilan kohdalla.

Luontoarvojen markkinat avaavat metsänomistajalle uusia mahdollisuuksia. Jo lähitulevaisuudessa metsänomistaja voi rahallisesti ja elinkeinolähtöisesti hyötyä suojelu- ja monimuotoisuusarvoista, joita hänen metsänsä kantavat ja joita niin moni tuntuu arvottavan varsin korkealle. Yhtenä uutena avauksena on MTK:n Luontoarvot.fi -markkinapaikka, joka julkistetaan alkuvuodesta 2022.

Metsän arvon määrityksessä kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen. Metsätilat-ketjun ammattilaiset palvelevat eri puolilla Suomea. Metsänomistaja voi pyytää tiedon tilansa osalta mahdollisista HCV-kohteista esimerkiksi omasta metsänhoitoyhdistyksestä.

 

Harri Huupponen
toimitusjohtaja
Metsätilat.fi Palvelut Oy

Annakaisa Heikkonen
kenttäpäällikkö
MTK Metsälinja