Kaisa Rautio
Metsätilavälittäjä Kaisa Rautio pääsee työssään kuulemaan hienoja tarinoita alueen metsistä. Kaupantekohetki on monesti täynnä suuria tunteita – varsinkin jos tila siirtyy suvussa seuraavalle sukupolvelle.
LYHYESTI
Ikä 41
Toimialue Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Raahe, Kalajoki, Ylivieska, Alavieska
Tutkinnot Kiinteistönvälittäjä, LKV, Kaupanvahvistaja, Auktorisoitu kiinteistöarvioija (AKA) maa- ja metsätalouskiinteistöt
Erityisosaaminen AKA-arvioija pellot
Yhteys kaisa.rautio@metsatilat.fi, puh. 044 7438 674
Esittelelisitkö lyhyesti itsesi
Olen Kaisa Rautio, kotoisin Oulaisista, missä nyt asun ja työskentelenkin. Kolmen lapsen äiti.
Tiesi välittäjäksi
2003 lähdin opiskelemaan metsänhoitajaksi Joensuuhun. 2007 oli opinnot kasassa, minkä jälkeen tulin hetken harjoitteluun metsänhoitoyhdistys Pyhäjokilaaksoon. Sille tielle olen jäänyt. Siitä tulin aluksi metsäsuunnittelijaksi ja sen jälkeen vuodesta 2008 olin metsäasiantuntijana Ylivieskassa. Tein välissä 3 lasta ja viimeiseltä äityslomalta tullessani vuonna 2018, siirryin välityspuolelle. Harjoittelin alkuun sitä yhden syksyn ja seuraavana keväänä 2019 sain lkv-tutkinnon.
Sinulla on lkv-tutkinnon lisäksi AKA-tutkinto. Miten se on auttanut työssä?
Se on ollut nyt reilun vuoden. Kollegalla Taskisen Artolla on ollut AKA-tutkinto pitkään ja hän on sitä vuosien varrella suositellut. Ehkä suurin apu siitä on näkemys, ymmärtää arvioimista kokonaisvaltaisesti. Itselläni on maa- ja metsätalouden AKA. Olen itse jonkin verran rakennuspuolenkin arviontiin rohkaistunut sen myötä.
Hyvän välittäjän ominaisuudet?
Ihmistuntemus ja ihmisten kanssa toimeen tuleminen ovat tärkeimpiä. Pitää myös olla huolellinen ja kärsivällinen, että jaksaa kaikki asiat selvittää tarpeen vaatiessa.
Mieleenjäänein tapaus urasi aikana?
Onhan niitä monimutkaisia tapauksia, joita on vuosikausia selvitellyt ja kun ne on nytkähtäneet vähän eteenpäin. Uran alkuvaiheessa metsäsuunnittelijana ympäristötukihakemusta tehdessäni tipuin kerran jäiden läpi isohkoon puroon. Onneksi auto oli aika lähellä. Maastotallennin pimeni, muuten ei käynyt kuinkaan.
Tyypillisin asiakas ja miten kaupanteko on muuttunut?
Kuolinpesä on tyypillisin asiakas. Kaupanteko ei ole sähköistynyt, sähköisiä kauppoja tehdään vähän. Kuolinpesät on harvoin hakeneet selvennyslainhuutoa eikä silloin sähköinen kauppa onnistu. Sähköinen allekirjoittaminen on helpottanut paljon työtä, kun siinä tunnistautuminen tulee samalla. Se on merkittävä muutos. Muuten meidän sähköinen järjestelmä on helpottanut ja yhtenäistänyt työtä. Asiakkaiden kanssa asiointi tapahtuu pääasiassa sähköpostin kautta. Jos työajan ulkopuolella hoidetaan asioita, on helpompi lähestyä sähköpostilla.
Ovatko kuolinpesät myös kimuranteimpia selvitettäviä?
Kyllä, mutta eivät läheskään kaikki. Yksittäistapauksia. Jos on todella vanha kuolinpesä, jossa on päällekkäisiä kuolinpesiä, selvitystyö voi mennä todella hankalaksi, kun joukko laajentuu ja oikeudenomistajia on vaikka yli 20. Se tuo vähän haastetta. On ollut joitakin tälläisiä. Laajimmassa itselleni sattuneessa tapauksessa asianosaiset olivat jo valmiiksi hoitaneet valtakirjat.
Mikä olisi hyvä neuvo kuolinpesälle?
Jo siinä vaiheessa kun metsätila peritään, kannattaisi metsätilan tulevaisuutta miettiä. Jos jo perunkirjoitusvaiheessa tiedetään, että myydään tila, tehtäisiin jo siinä paperit valmiiksi. Jos siinä tilanteessa ei mietitä, mitä tilalla tekee, on helposti se vaara, että kuolinpesä ei toimi: se pysähtyy ja tila jää jakamatta, hakkuut ja metsän hoito tekemättä.
Mihin metsätilan myyjän pitää varautua?
Monia kyyneleitä on nähty monessa tilanteessa, kun kauppakirjoja on allekirjoitettu. Se on iso asia ja välittäjän pitää osata kunnioittaa ja myötäelää niitä tunteita. Suurimmat tunteet on ollut niissä tilanteissa, kun tila siirtyy seuraavalle sukupolvelle. Se on vielä tunteellisempi hetki, vaikka sehän on myös iloa. Mutta on siinä myös tavallaan haikeutta. Siinä on kuitenkin tehty päätös, että tila jää sukuun – siinä on sen takia yleensä suurempi kiintymys metsään, kun tila halutaan säilyttää suvussa.
Alueesi metsätilamarkkinat tällä hetkellä?
Tänä vuonna Pyhäjokilaaksossa on ollut ennätyksellinen metsätilavuosi. On ollut tosi paljon tiloja myynnissä ja niitä tulee jatkuvasti myyntiin. Ostajat on pääsääntöisesti löytynytkin kaikille. Valtaosa metsistä menee yksityisille metsänomistajille tällä hetkellä meidän alueella.
Mistä metsätilakaupan menestys johtuu?
En tiedä, voisiko hurja puukauppavuosikin vaikuttaa tilojen myyntiin. Vallalla on sellainen vanhakantainen ajatus, että niin puukauppa kuin metsätilan myynti tehdään silloin kun on pakko. Niitä tapauksia on tosi vähän. Toki emmehän me aina tiedä perimmäisiä syitä myynnille.
Aika usein on sellainen tilanne, että on iäkäs metsänomistaja ja lasten kanssa on keskusteltu asiasta ja lapset ovat sanoneet, että myykää kaikki pois. Se on yleinen syy. Ja kuolinpesät myös myy kokonaisuudessaan pois.
Millaisia ominaispiirteitä alueesi metsätiloilla on ja miten se vaikuttaa kaupantekoon?
Tällä alueella on tuulipuistosuunnitelmat ja valmiit puistot. Niillä oli aikaisemmin sellainen vaikutus, että kun jollekin alueelle ruvettiin suunnittelemaan tuulipuistoa, se pysäytti täysin alueen metsätilakaupan. Tällä hetkellä suunnitelmia on joka puolella ja hankkeiden toteutuminen on niin epävarmaa, niin sillä ei siksi ole enää niin paljon vaikutusta tilan myyntipäätökseen. En tiedä voiko sekin olla syy siihen, miksi tiloja on niin paljon myynnissä. Hankkeen pitää olla jo aika pitkällä ennen kuin se vaikuttaa tilan hintaan. Suunnitelmavaiheessa tuli vähän patoumia kauppaan, kun tiloja ei haluttu myydä. Viime aikoina tiloja on myyty sellaisiltakin alueilta joilla kaavoitusprosessi on jo menossa.
Parasta työssä?
Pääsee kuulemaan hienoja tarinoita ja yksityiskohtaisia asioita metsistä; että mitä siellä metsässä milläkin kuviolla on tapahtunut. Pontikan keitosta monesti on puhuttu ja tarinoita metsätöistä, kun ollaan oltu eri sukupolvien kanssa.
Mitä metsä sinulle merkitsee?
Perheen, suvun kautta on metsää. Olen maatalosta kotoisin. Metsä on ollut iso osa perhearkea. Meillä siihen aikaan maatalon isännät teki talven hankintahakkuita, minun isänikin on aina tehnyt. Sitä kautta tullut suhde metsään ja luontoon. Metsän taloudellinen näkökulma on omissakin arvoissa varmaan sitä kautta korostunut, vaikka toki tykkään olla luonnossa ja luontoarvot on tärkeitä. Samoin vapaaehtoinen suojelu on hieno mahdollisuus niitä arvostaville.
Teetkö itse metsätöitä?
Olen aika tuore metsänomistaja, mutta jonkin verran on jo tehty metsätöitä, metsänviljelyä ja puukauppaa suunnitellut.
Mitä teet mieluiten kun et ole töissä?
Minulla on suomenlapinkoira ja sen kanssa olen paljon metsässä. Se on myös töissä arvion teossa mukana. Muuten aika menee lasten urheiluharrastuksissa. Lisäksi valmennan pesäpalloa tyttären joukkueessa.