Maaseudun kiinteistömarkkinat

Kiinteistömarkkinat 2015

Maailma lonksuttaa eteenpäin viime vuosikymmenen puolella alkaneen taloudellisen alakulon merkeissä. Välillä elätellään toiveita paremmasta viimeistään tulevana vuonna - kunnes jälleen usko loppuu. Syynä joko ulkopuolinen maailma tai ihan kotoinen sotkeminen.

Raaka-aineet ja pörssit ovat heiluneet rajusti ja siihen nähden kiinteistömarkkinat ovat kokonaisuudessaan olleet hyvin vakaat. Asuntojen hintojen nousu päättyi jo pari vuotta sitten, mutta varsinaista laskuakaan ei ole nähty. Paremminkin erilaisten alueiden hintojen eriytymistä aiempaa voimakkaammin.  

Julkisuudessa on keskusteltu maaseudun ja varsinkin syrjäisempien alueiden talojen arvon voimakkaastakin laskusta, eikä syyttä. Usein kyse on vanhemmasta rakennuskannasta ja pidemmästä työmatkasta huononevien julkisten yhteyksien maassa. Itse asiassa tällä hetkellä ei taideta mitenkään suosia maalla elämistä. Epävarmuus työpaikoista, kiristyvä verotus jne. ovat tehneet maalla asumisesta monen mielestä vähemmän houkuttelevaa. Silti eri ikäiset ja kuntoiset talot ja mökit löytävät edelleen uusia omistajia, ehkä hitaammin kuin parempina aikoina ja välillä edullisempaan hintaan, mutta löytävät kuitenkin. Maalla usein eletään edullisemmin ja vähemmän kuluttaen kuin kaupungeissa ja sen oivaltavia nuoriakin on.

Metsän ja pellon kauppa sen sijaan on harvinaisen vakaata ja tasaista. Markkinat ovat muutamana viime vuonna rauhallisesti kasvaneet eli kauppoja tehdään lukumääräisesti hieman enemmän, mutta hintataso on kokonaisuudessaan keskihinnoilla tarkastellen samalla tasolla. Muutokset vuosien välillä selittyvät lähinnä satunnaisvaihtelulla eli kauppamäärät ovat niin pieniä, että kohteiden laatu vaikuttaa tilastoihinkin.

Puhtaita peltokauppoja tehdään koko maassa vuosittain noin 500 – 650 kappaleen rajoissa vaihdellen. Siitä ei yhteen maakuntaan riitä kovin isoa määrää, siksi tilastoihin ei voi sokeasti luottaa. On myös selvitettävä myytyjen kohteiden laatua. Pitkälti sama pätee myös metsämaan kauppoihin. Kauppamäärä on vaihdellut tällä vuosikymmenellä 2700 ja 3400 kappaleen välillä. Keski- ja mediaanihintojen kehitykseen, joka selviää Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastoista pitää suhtautua varauksin. Puuston kasvuhan ylittää Suomessa selvästi hakkuupoistuman ja tämä on johtanut keskipuustojen vähittäiseen kasvuun.

Tämä on yksi syy miksi virallinen tilasto liioittelee metsämaan hintakehitystä. Vain Metsätilat-ketjun yhtiöiden oma hintatilasto huomioi jokaisen myydyn kohteen puuston. Osuutemme kaikista vapailla markkinoilla tehdyistä kaupoista on hyvin merkittävä, joten tilastomme antaa luotettavan kuvan todellisista hinnoista kun markkinat toimivat. Itse asiassa puusto huomioiden metsän hinta oli vuosikymmenen vaihteessa korkeimmillaan ja on sen jälkeen ollut hyvin lievästi laskeva viime vuoteen saakka ja tänä vuonna taas kääntynyt hieman nousuun. Muutokset ovat kuitenkin pieniä ja eri maakunnissa ja eri vuosina on tästä yleislinjasta myös poikkeuksia.

Kesämökkien taantuvasta markkinasta on myös tänä vuonna kirjoitettu julkisuudessa. Jopa ennustellen ettei varttuvaa nuorempaa sukupolvea kiinnosta perinteinen mökkeily. Tämä kehitys onkin hyvin mahdollinen, ainakin perinteistä askeettista mökkielämää tasokkaampaa ympäristöä jatkossa saatetaan vaatia. Yhtä paljon viime vuosien vaisu mökkikauppa johtuu vallitsevasta taloustilanteesta. Mökki ei ole kovin välttämätön hankinta kun epävarmuus tulevasta valtaa mielen. Toisaalta viime vuosikymmenen loppupuolen ylikuumeneminen nosti hintatason kestämättömän korkealle. Sen sopeuttaminen ottaa aikaa.

Edellä sanottu koskee myös rakentamattomia rantatontteja. Vaikka kauppaa markkinoilla toki tehdään niin vain pienessä määrin kuumaan aikaan verrattuna. Vuonna 2008 Suomessa ostettiin 2249 rakentamatonta rantatonttia ja 2014 841 kpl. Hintataso on myös pudonnut viime vuosina ja tontin ostoon pääseekin jo varsin pienelläkin rahalla.